A. Te olvipurkit, joiden killisilmistae ei paista enemmin aatoksen
valoa kuin haeraeaen silmistae.
2:N SOTAMIES. Haeh?
MARIANA. Haeh, hah, mitae, pata-kuningas siinae, sinae olvitynnoeri!
1:N SOTAMIES. Elae sinae... (Huoneesta vasemmalla kuuluu aina kovempa
yskiminen ja myrinae. Haetaekello soi)
ARISTARKUS. Akkuna ulos! (Saerkee akkunan, tunkee ulos paeaensae, yskien)
ANTON. (Huoneessa) Riennae riennae, Aristarkus, ettae paeaesemme peraessaes
ARISTARKUS. Kuin mahtusin taestae ometan-aukosta.
ANTON. Auta haentae, Timoteus.
TIMOTEUS. Kuin jaksasin taessae pelon vavistuksessa. (Erikseen) Lystiae!
Kestaekoeoen kauvan taetae!
ANTON. Auttakaat haentae, hyvaet naiset.
MAURA. Taenne, Mariana. (Maura ja Mariana rupevat kiskomaan Aristarkusta
akkunasta ulos) Voi onnettomat! Kuka on taemaen tehnyt?
ARISTARKUS. Vetaekaeaet paeaelle ja elkae kyselkaeaet. (Patrik, kovin
paeissaensae, tulee paljastettu miekka kaedessae. Vahtimiehet kyldraeae, haen
vastaa pikasesti)
PATRIK. Vai naein! (Lyoe Aristarkusta, jonka jalat vielae on sisaellae
huoneessa, lappealla miekalla muutaman kerran reiteen)
MAURA. Kapteeni kulta! (Aristarkus vedetaeaen ulos, Anton tunkee itseaensae
akkunasta ulos)
ANTON. Vetaekaeaet minua nyt koreasti. (Naiset kiskovat haentae)
PATRIK. Onko valkea irti?
ANTON. Ei haetaeae sentaehden, vaihka haedaen tuskissa niin luulimme.
PATRIK. Haetaekello seiskoeoen!
MAURA. Voih voih! Kuka on taemaen tehnyt?
ANTON. Hae toisen komppanin miehet; tukkesivat sauvutorven katolla ja
panit oven takalukkoon.
PATRIK. Ettekoe saa haentae sieltae ulos?
ANTON. Kaersimystae, kunnioitettava kapteeni; kyllae minae taeaeltae
vaehitellen tulen.
PATRIK. Vai naein te tahtositte elaeae, tansmestarit! Kyllae sitten
kelpais. Me olemme Saksalaisia, koko mailman silmaet on nyt teroitetut
meitae kohtaan, jotka olemme Europan... (Lyoe miekallansa Anttonia
reiteen)
MAURA. Armahtakaat haentae, herra!
PATRIK. Jotka olemme Europan sivistyneimpae kansa. Tiedaettekoe siitae, te
siat? (Anton vedetaeaen ulos)
TITUS. (Pistaeae paeaensae ikkunasta ulos) Nyt minae tulen.
TIMOTEUS. (Eriks.) "Nyt tulen minae, minun Jumalani." (Kiertelee avainta
kuin tahtoisi haen avata ovea) (Aeaeneensae) Se noiduttu lukko! (Naiset
kiskovat Titusta ulos)
PATRIK. Te rahjut! kaesittaekaeaet olevamme sitae kansaa, joka mailmalle toi
tietojen valon, joka filosofian tulisoiton nosti korkuuteen, joka
tutkisteli ja selitteli ihmissuvu
|