ulkaat siellae: niin totta kuin vaimosta syntyneet
olette, ette kostamatta paeaese. Kuuletteko sanani?
4:S SOTAMIES. Sen kuulemme ja ymmaerraemme yskaes myoes.
ARISTARKUS. Hyvae!
4:S SOTAMIES. Ja te nupisette vielae! Taessae seisomme me ihan kuivin
suin, siellae istutte te ilovalkean ympaerillae parrat vahdossa; te
Onnettaren rintalapset.
5:S SOTAMIES. Ai ai!
ARISTARKUS. Hyvae! (Maura lyoe ovellensa, pitaeen kovaa aeaentae)
5:S SOTAMIES. Jo muijakin huomaitsee jotain.
4:S SOTAMIES. Nyt laehtekaeaemme.--Jaeaekaeaet hyvaesti, kamraatit, voikaat
hyvin ja juokaat oltta, se maistuu hyvaelle saunassa. (4:s, 5:s ja muut
sotamiehet menee)
MAURA. Mikae meteli siellae? Miksi on oveni tiljetty? Taivas siunakkoon
minua! Auttakaat, auttakaat!
ANTON. Auttakaat meitae myoes, ovi murtakaat ulkoolta, emmepae voi sitae
taeaeltae.
TITUS. Tulkaat nyt pian.
ARISTARKUS. Taemae on helvetillistae. Akkuna saepaeleiksi ja siitae ulos!
ANTON. Siitae emme mahdu.
TITUS. Mahdotonta!
ARISTARKUS. Ulos ulos! Valkea on irti!
ANTON. Palaa jo vaehaesen!
TITUS. Jaa, vaehaesen. (Maura huutaa kovin)
1:N SOTAMIES. Sinae kuulit?
2:N SOTAMIES. Meidaen kenties taeytyy raportteerata.
ANTON. Haetaekello soimaan, valkea on irti!
1:N SOTAMIES. Valkea on irti!--Anna kaeydae.
2:N SOTAMIES. Valkea on irti!
AeAeNI. (Ulkona) Valkea on irti. (Timoteus, tyoenaesten auki Mauran oven
tuimalla vauhdilla, tulee ja jaelessaensae Maura ja Mariana. Aina kova
meno ja yskiminen vasemmalla. Timoteus lykkaeae tynkoen ovelta)
TIMOTEUS. No tulkaat sitten ulos pesaestaenne, mesiaeiset.
MAURA. Valkea irti, valkea on irti leipomushuoneessani! Taenne ruiskut
ja vettae!
TIMOTEUS. Olkaat toki kirkumatta, muori; enpae luule vaaraa juuri
suureksi.--Tulkaat ulos sieltae.
TITUS. Ovi on takalukossa ja pitaeae murrettaman ulkoolta. Me emme jaksa.
ANTON. Pian pian!
TIMOTEUS. Ha ha haa! Mitae voin minae?
MAURA. Kiirehtikaeaet taenne sieltae raheilta te.
1:N SOTAMIES. Emme uskalla.
MAURA. Mitae! Koska tuli riehuu ja ihmisten henget on vaarassa.
2:N SOTAMIES. Me olemme sen jo raportteeranneet.
1:N SOTAMIES. Vahtimies ei saa jaettaeae vahtikoppiansa ennenkuin on se
tulelta sytytetty; niin seisoo sota-arttikkelin jaerkaehtaemaettoemaessae
saeaennoessae.
MAURA. Mutta eihaen ole teillae yhtaeaen koppia, vaan istuttehan raheilla.
2:N SOTAMIES. Siis saamme vartoa kunnes rahimme rupeaa palamaan.
1:N SOTAMIES. Totta!
MARIAN
|