an myoeskin
vanha Kustaava aeiti oli jo aikaa sitten ryhtynyt laajaperaeisiin puuhiin
sen tapauksen varalta, ettae "jos" tai paremmin "kun" Hannes vihdoin
suostuu kuulutuksiin ja vihkimiseen.
Olihan kapteeni tosin jo pitemmaen aikaa kuullut ylaekerrasta omituista
koputusta ja nakutusta, vaelistaepae oikeita moukarinkin iskuja, jopa
kaakelien rysaehdyksiae, niinkuin uuneja hajotettaessa. Aeiti oli Hanneksen
kysymyksiin koputusten johdosta vastannut vaan, ettae siellae tehtiin
tarpeellisia "replatsuunia" talveksi. Mutta ettae taemae tasainen ja
kuukausmaeaeriae yhtaemittaa kestaenyt kolina, olikin tarkottanut koko
ylaekertapuoliskon, se on, neljaen huoneen ja kyoekin varustamista nuorelle
pariskunnalle, siitae ei kapteenilla ollut vaehintaekaeaen aavistusta
ennenkuin sinae paeivaenae, jona Kerttu, onnesta hehkuvana, tuli heille ja
oikopaeaetae lensi Kustaavan kaulaan ilmottaen tulevansa pappilasta
kuulutusta pyytaemaestae.
Sinae paeivaenae, heti Kertun laehdettyae, aeiti vei Hanneksen katsomaan
ylaekertaa.
Hannes huokaili ja iloitsi, suri ja nauroi--kaikkia yhtaikaa.
--Mutta enkoe minae sanonut teille, aeiti, ettae me Kertun kanssa asetumme
yhteen ainoaan tai korkeintain kahteen huoneeseen, joista toinen olkoon
kyoekki? Ja te olette taemmoeistae varustaneet!
Aeiti seisoi syyllisenae haenen edessaeaen, mutta ainoastaan niinkauan kuin
Hanneksen silmaekulmat pysyivaet korkealla ja huulet hoeroessae. Sillae he
Kertun kanssa pitivaet taetae Hanneksen ajoittain ilmaantuvaa komeuden
vihaamispuuskaa jonakin haenelle ominaisena hulluuden purkauksena, jota
ei auttanut vastustaa. Heti kun silmaekulmat laskeutuivat ja huulten
hoeroetys tasottui, alkoi Kustaava taas samalla innolla naeytellae ylaekerran
laitteita, niinkuin ei mitaeaen ankaruuden vaelinaeytoestae olisi ollutkaan.
--Aelkaeae herran nimessae!--puhkesi Hannes sanomaan, kun astui saliin.
Mutta aeiti huomasi kuinka Hanneksen katse kiersi asiantuntijan tavalla
taemaen huoneen katosta lattiaan asti ja ilmaisi huonosti peitettyae
tyytyvaeisyyttae Kertun osottamaan mainioon makuun. Aeiti pani kaetensae
mahan paeaelle ja vettynein silmin tirkisteli hymyillen yloes Hannekseen.
Korkeat, valoisat huoneet, mainiot kaakeliuunit vaerillisine
kirjailuksineen, syvennyksineen, rykelmineen,--ikkunoissa automaatiset
rullakartiinit, sitten pitsiset vaeliverhot, sitten vaerilliset
paeaellysverhot,--ikkunain vaelissae lattiasta kattoon ylettyvaet
trymoot,--piano, nuottihylly, ke
|