ae
ymmaertaeae, minae vaan kysyn, eikoe Hinkki olisi jotain parempaakin virkaa
voinut saada, eihaen ne ryssaet pyri muuta kuin Suomen rahojen kimppuun,
siksi ne herroja tieltaeaen ajaa, ja mitae ihmiset sanovat, ettae ryssae
jakaa maita talonpojille, niin ei Hinkin pidae sellaista uskoa ja
toiseksi taeaellae Suomessa maat ovatkin talonpoikien hallussa.

--Aelae sano,--sinutteli nyt Hinkki murahtaen,--kuulisit mitae vaarikin
kertoo...

Mikae kauhea sekasotku koko maailmassa! Kerttu, vaari, perustuslailliset,
mustatukka, Natalia Feodorovna vallankumouksineen, ja tuossa Hinkki
venaelaeisenae polisina kansalle maita jakamassa! Voimakas rakkaudenlaine
tulvahti kapteenin sydaemmestae Hinkkiae kohtaan. Haen aikoi jo laehestyae
Hinkkiae kuiskatakseen haenen korvaansa sanan, joka varmaan heti olisi
nostanut Hinkin mielen tahmeasta humalasta, pannut haenessae joka jaenteen
vireille ja luonut heidaen vaelillensae ystaevyyden, tuhat kertaa puhtaamman
ja rehellisemmaen kuin milloinkaan oli heidaen vaelillaensae ollut. Haen aikoi
kuiskaten saehaehtaeae Hinkille: Hinkki, jaetae tuo, kohta tulee promut!
(Promut merkitsi heidaen vanhalla koulukielellaensae julkista kapinaa
opettajistoa vastaan esimerkiksi tuolien ulosviskelemisellae, ikkunain
saerkemisellae y.m.s.). Haen jo sitae varten katsahti ympaerilleen, ettei
kukaan kuulisi. Mutta silloin juuri...

Muuan suunniltaan joutunut akka juoksi heidaen eteensae ja rupesi
hengaestyneenae sekasesti selittaemaeaen jotain kauheata tapahtuneen
kaupungilla--senaatissa--sisaellae rappusilla--oli tullut--oli
seisonut--oli tervehtinyt--oli ampunut--herrat itse ampuivat--

--Ketae?--sanoi kapteeni mitae ankarimmin rypistaeen silmaekulmiansa.

--Sitae itseae! Naein omin silmin kun kantoivat kirurkiin--olin juuri
tulemassa makasiinikatua kauppatorilta ja senverran ettae--no ettae juuri
ehdin nousta kasarmintorille--naeen, kantavat paareilla valkosen lakanan
alla--ja rouva itse kaey vieressae ja parasollilla varjostaa, ettei
paeivaenen naeette--jo minae kohta sanoin, siunaa ja varjele mitae aikoja
taestae nyt tulee!

--Katos perhanoita!--sanoi Hinkki, teki kohta paeaetoeksensae ja rupesi
suurta sapeliansa kannattaen yhae lisaeaentyvaellae vauhdilla juoksemaan
kaupungille paein, aivankuin olisi ennenmuinoin koulupihalla juossut, jos
olisi saanut kuulla pihan toisessa paeaessae sysaetyn kumoon haenen
pystyttaemaensae lumiukko.

Akka riensi toiselle puolen katua kertomaan nousustaan kasarmintorill