he keskustelivat jo aivan rauhallisesti
siitae millae keinoilla kapinan puhkeamista Kruunstatissa paraiten ja
nopeimmin voisi saada siirretyksi tuonnemmaksi. Kapteeni rupesi
osottamaan vielae kertaalleen kaikkia niitae syitae, jotka tekivaet
siirtaemisen aivan vaelttaemaettoemaeksi. Muut asettivat silloin kapteenille
yhden kysymyksen ja tuli syvae hiljaisuus, sillae kapteeni tahtoi
tarkalleen punnita vastauksensa.

Kerttu aikoi juuri ryhtyae keraeaemaeaen tyhjentyneitae teelaseja,
taeyttaeaekseen ne uudelleen, kun samassa lasit rupesivat aivan itsestaeaen
hienosti kilisemaeaen ja kohta se kilinae siirtyi ikkunaruutuihin, jotka
alkoivat taeristae niinkuin ukkosen kaeydessae.

Herrat olivat niin asiaansa kiintyneet, ettei heistae yksikaeaen pannut
huomiota myoeskaeaen siihen selvaesti kuuluvaan jysaeykseen, joka tuli heti
kilinaen peraessae. Mutta Kerttu tiesi hyvin, ettae sellainen kumiseva aeaeni
kuuluu ainoastaan silloin kun Viaporissa ammutaan.

Vasta pitkaen ajan peraestae, kun Kerttu oli laskenut ainakin kymmenen
jysaehdystae, nousi haen yloes ja tahtomatta herrain keskustelua haeiritae
pani kaetensae kapteenin olalle ja sanoi haenelle hiljaa:

--Viaporissa ammutaan.

Tuskin oli Kerttu taemaen sanonut, niin rappusissa kuului juoksua ja joku
rupesi, ymmaertaemaettae soittaa ovikelloa, kovasti ovea rytyyttaemaeaen.

Kapteeni meni nopeasti eteiseen, avasi oven, ja nyt kuulivat kaikki,
kuinka hengaestynyt sotamies kertoi taistelun alkaneen Viaporissa ...
tykkimiehet--sanoi--alkoivat humalapaeissaeaen tappelun jalkavaeen kanssa ja
kun toiset rupesivat ampumaan kivaeaereillae vastasivat toiset
tykkitulella... Nyt on kaikki ilmisodassa...

Liikkumattomina ja kalpeina istuivat nyt vuorostansa vieraat, aivan kuin
olisivat siihen tuoleillensa kivettyneet. Kapteeni tuli sisaelle.
Kylmaellae ja komentavalla aeaenellae sanoi haen lyhyesti:

--Vallankumouksellisten paeaekortteeri on Katajanokalla.

Jonka jaelkeen haen laeksi ulos eikae tullut enaeae sisaelle.

Niin nousivat vaehitellen muutkin ja sanaakaan sanomatta laeksivaet
yksitellen ulos, kunnes huone jaei aivan tyhjaeksi.

--Arpa on heitetty, arpa on heitetty, hoki Kerttu itsekseen. Miksikae haen
sitae oikeastaan hoki?--Arpa on heitetty, arpa on heitetty.--Ja mitae se
edes merkitsikaeaen? Varmaan oli joku vieraista niin sanonut, mutta ei haen
voinut muuta kuin koko ajan vaan sanoa itsekseen: arpa on heitetty, arpa
on heitetty...

Haen meni kyoekkiin, mutta ei