in! Eespaein!
Lyoekaeaemme naein pois valta riistaejaein!
--Kun eivaet vaan veisaisi omaa hauta virttaensae!--ajatteli Hinkki.
Vavahtaa, vavahtaa taas ilmat, pamahtavat tykit...
Aseihin ... stukaa
... vasten ... tajaa
... paein! Eespaein...
Ei kuulu enaeae laulu ... jaeae kesken ... ryssaet juoksevat parvittain eri
pattereille,--suomalaiset hajoovat neuvottomina sinne taenne tykkimiesten
luo, oppiakseen hekin sotakanuunain kumeata kieltae.
Nyt alkaa Hinkin toimi, ja haenen laesnaeolonsa naeyttaeytyy kohta niin
vaelttaemaettoemaeksi, ettei kukaan voi ymmaertaeae kuinka ilman haentae ollenkaan
olisi voitu toimeen tulla. Tykkimiesten suureksi haemmaestykseksi haen osaa
kaikki temput neuvomatta, ja he tekevaet haenet kohta opettajamestariksi
suomalaisille. Kranaattien, shrapnellien, kuularuiskujen, kanunain
jyskeessae tuskin olisivatkaan suomalaiset mitaeaen tolkkua venaelaeisten
selityksistae saaneet.
Koko paeivaen kaevi tykkituli Santahaminaa vastaan, jossa kerrottiin viime
yoenae yli 500 hallituksen puoluelaista kaatuneen. Mitaeaen vastatulta ei
sieltae tykeillae annettu, ja naein oli suomalaisille hyvaeae harjotusaikaa
sekae itse kanunain kaeyttoeoen ettae mielen tottumiseen korvia kuuroiksi
tekevaeaen sotapauhuun. Ensi aterian syoetyaensae he jo taas osasivat
naureskella, ja nautinnokseen katselivat, kuinka suurta haevitystyoetae
tykkituli teki vastapaeisen saaren valleihin, kun joka laukauksella
suuret maakerrokset irtautuivat ja viskautuivat ilmaan. Heidaen paeaensae
yli kaevi ankara shrapnellituli samaa Santahaminan saarta vastaan
Aleksanterin saaresta, joka myoeskin oli vallankumouksellisten vallassa.
Iltapaeivaellae alkoi tykkituli vaimeta, ja aekkiae taukosi melkein kokonaan.
Silloin tuli Hinkin luo nuori, noin 18-vuotias mies ja sanoi:
--Kas kun olet niin noessa etten ollut tunteakaan.
Hinkki huomasi kyllae ettae sillae oli jotain muuta asiaa, ja niin olikin.
--Onkohan sota nyt lopussa?--kysyi nuorukainen.
--Vai lopussa! sanoi Hinkki,--eihaen taemae ollut vasta kuin
harjotus-ammuntaa. Mutta katos tuonne!
Ja Hinkki naeytti suoraan aavalle merelle.
Siellae oli kaukaisen merisaaren kupeelle asettunut muutamia suuria
sotalaivoja.
--Onko laivasto vihdoin tullut?--sanoi nuorukainen, ja lisaesi
asiantuntijan aeaenellae:--Laivasto on vallankumouksellinen.
Hinkki tunsi haenen puhuvan sillae sivistyneen ylemmyydellae, jolla
"jaerjestynyt" tavallisesti puhuttelee pimeaeae
|