tus:
Mistaehaen sekin asia johtuu, ettae kun ihmiset uskovat joskus tulevan
jotain parempaa, niin he kohta kesyttyvaet? Hinkki tunsi eraeaen
patajuopon--hyviae ystaevyksiae olivatkin--, joka meni pelastusarmeijaan ja
rupesi uskomaan, ettae kuoleman peraestae tulee paratiisi kaikille
ihmisille. Ja niin villi kuin se olikin ollut, kohta alkoi loistaa kuin
aurinko, ei ottanut enaeae viinan tilkkaa suuhunsa, vaan itki ja ylisteli
aamusta iltaan herraa, eikae Hinkki olisi saanut haentae maistelemaan enaeae,
vaikka olisi hienointa pomeranssia nenaen alle tuonut.
Hinkki soitti kahdeksan kertaa peraekkaein Taavetinpolskan, ollakseen
moisia typeryyksiae ajattelematta. Mutta heti kun haen taas lepuutteli
kaesiaensae ajoivat lakkoviikon tapaukset vaekisin ajatuksia haenen paeaensae
taeyteen:
Niinkuin pelastusarmeija, niin mustatukkakin. Kuinka monta kaikkein
varminta ja luotettavinta jaerjenmiestae olikaan mustatukka jo haeneltae
vienyt! Heti kun olivat saaneet mustatukan uskon, ettae noin sadan vuoden
peraestae eli sittenkuin paeaestaeaen aeaenestaemaeaen tulee maan paeaelle
tuhatvuotinen valtakunta, heti lakkasivat juomasta, kampasivat tukkansa
ja katselivat haljusilmin korkeuteen. Ja kun Hinkki koetti saada heitae
ravistettua ennalleen, tyoensivaet he haenet ylenkatseellisesti luotaan,
sanoen: sinae elaet pimeydessae!
Osasi Hinkki yhden jenkankin nuotin, vaikkei ihan taesmaelleen. Mutta haen
nyt soitti sitae niin monta kertaa peraekkaein, ettae tahti ei lopulta
kertaakaan rikkoontunut, ja haen paeaetti soittaa naein erehtymaettae viisi
kertaa peraekkaein. Jos tuli pieninkin erehdys vaikka vasta viidennellae
kerralla, piti alkaa taas alusta. Kun taemae urakka vihdoin onnistui,
olivat Hinkin ranteet kuin poikki.
Naein pelastusarmeija ja mustatukka. Entae kapteeni? Juuri samalla
tavalla. Kesytti yhdellae ainoalla sanalla tulevaisesta vallankumouksesta
Hinkin rajuimmat miehet. Niin ettae kun Hinkki meni koetteeksi
anniskeluun pyrkimaeaen, jossa naeitae oli vahtina, heidaen paeaemiehensae
hypaeten poikasi molemmin jaloin maata ja rajusti hihkaisten kirosi ettae
ei vaikka perkele olisi! Kapakat ja porttolat pois ja oikeus maahan, se
olkoon tunnussanamme!
Ja jos nyt nuo pelastusarmeijan ja mustatukan ja kapteenin lupaukset
olisivat olleet jotain uskottavia asioita, mutta puhumattakaan
pelastusarmeijan paratiisista oli sekae mustatukan ettae myoes kapteeninkin
puheet kaikkein typerintae typeryyttae, sillae kuinka voivat he
|