i tyoetae ja lepaesi aina silmaet ankarassa rypyssae, ettei
se musta pilkku milloinkaan paeaesisi juuri sille kohdalle, mihin haen
katsoi tai mihin haenen ajatuksensa olivat kiintyneet.
Mutta mitaes Kerttu teki?
Se tuli haenen luokseen unissa.
Ja vielae kuinka tuli?--Sopimattomasti puettuna!
--Oletko sinae noin kulkenut laepi koko kaupungin, ettae konttoristitkin
ovat sinut naehneet!
--Olen sanoi Kerttu kylmaestae vaeraejaevaellae aeaenellae,--itsehaen kielsit
minulta vaatteet.
Kapteeni varustui ankarasti torumaan, sillae ei haen vaatteita ollut
kieltaenyt vaan ainoastaan liian _hienoja_ vaatteita. Mutta haenen kaevi
kovin saeaeliksi Kerttu, kun se siinae vaerisi melkein alastomana ja sen
kaikki haeikaeisevaen kauniit vartalomuodot, joista kapteenilla oli
saattanut olla Kertun puvun poimujen ja laskoksien mukaan ainoastaan
haemaerae aavistus, nyt esiintyivaet taeydellisesti laepinaekyvaen harson alla.
Oli kovin, kovin saeaeli Kerttu raukkaa siinae, ja kapteenin olisi tehnyt
mieli pyytaeae se vuoteeseensa laemmittelemaeaen, joka olisi kaeynyt hyvin
paeinsae, sillae olivathan he lapsuudentuttuja ja sitaepaitsi hehaen jo
_olivat_ naimisissa. Mutta nyt oli heitae erottamassa mahdottomuuden
muuri, kapteeni oli paeaettaenyt, ettei haen saa ajatella Kerttua, ja
Kerttua niinikaeaen sitoi paeaetoes olla menemaettae kapteenille, ellei heitae
laillisesti vihitae.
Ja niin he nyt siinae olivat vaan jonkun sylen erottamina toisistaan,
Kerttu puoli-itkussa, vilusta vaeraejaevaenae, ja haen, kapteeni, laempimaessae
vuoteessa, aeaerettoemaen saeaelintuskan raatelemana, voimatta sulkea palavaan
syliinsae omaa hyvaeae, kultaista Kerttua!
Jos haen ei olisi ollut soturi, olisi haenkin vuodattanut saineita
kyyneleitae.
Taemae uni sai haenen, sittenkuin haen heraesi, ymmaertaemaeaen heidaen asemansa
hullunkurisuuden: he _olivat_ naimisissa, Kerttu vaati vihkimistae,
kapteeni ei saanut Kerttua ajatella, mutta he _olivat_ naimisissa!
Ja kapteeni loei taas otsaansa sanoen:
--Minae kollo! Jos joku rakastuisi sanokaamme neekerityttoeoen,--Kerttu ei
tosin ole neekerityttoeoen verrattava, mutta minae sanon "jos"--. Nyt olisi
neekereillae omituisia haeaetemppuja, joita morsian ei suostuisi menoista
pois jaettaemaeaen. Eikoe sulho olisi sivistymaetoen aasi, jos haen senvuoksi
morsian raukan jaettaeisi? Tietysti pitaeisi sulhon, jos haen tahtoo kaeydae
gentlemannista, suostua siihen haeaetemppuun ja sitten vasta naimisissa
oll
|