a seuraavan kadun
kulmaan. Mutta sieltae kaeaentyessaeaen takasin haen huomasikin ettae myoeskin
naemae herrat kiertelivaet samaa porttia,--inhottavat sivilit merkillisine
kauluksineen ja puoliknallineen, jalat pingotettuina, kaevelykepit
kourassa, irstas hymy huulilla! Ei vielae kertaakaan ollut kapteeni
katunut luopuneensa sotilaspuvustaan, mutta nyt Kertun portin edessae ja
naeiden rakkarien taehden haenen mieltaensae kirveli tuo katala
loeyhaepoeksyisyyden tunne, jossa haenen vaatimattomat sivilivaatteensa
haentae pitivaet.

Ei ollut epaeilemistaekaeaen ettae nuo herrat odottivat milloin Kerttu
lopettaa tyoensae laehteaekseen sitten haenen kanssaan kaevelylle!

Kapteeni kulki vihapaeissaeaen heidaen ohitsensa eikae mennytkaeaen portista
sisaelle, vaan jaetti aikeensa ja meni sen sijaan valleille, josta naekyi
meri ja Viaporin ilta-auringon saeteissae hohtava linnotus.

Siellae haen istui penkille ja koetti ajatella:

"Mitae tulee minun siihen naiseen! Tuo linnotus tuolla--se on minun!"

Mutta taemmoeinen peraeaentyminen ja Kertun luovuttaminen tuntui haenestae
taellae hetkellae paljon haepeaellisemmaeltae kuin jonkun linnotuksen
luovuttaminen ilman taistelua. Jaelkimaeisen voi tehdae tavallinen pelkuri,
mutta edellisen ainoastaan konna.

Ja kapteeni loei otsaansa sanoen:

"Olenko minae vallankumouksellinen?"

Ja vastasi: "Olen".

"Mutta jos minae olen vallankumouksellinen enkae mitaeaen pappia, en
vihkimistae enkae kuulutuksia tunnusta, niin mitae semmoisissa oloissa
naimisiin meneminen merkitsee? Kuinka voin minae "mennae" naimisiin, jos
se meneminen merkitsee juuri kuulutuksia ja vihkimistae? Ei. Vaan minae
_olen_ jo naimisissa. Niin juuri,--siitae silloisesta hetkestae saakka me
olemme sinun kanssasi naimisissa, Kerttu! Ja se on taerkeaempaeae kuin tuo
linnotus ja taerkeaempaeae kuin sinun koneittesi raetinae. Se on paeaeasia,
josta kaiken muun olisi pitaenyt riippua ja johtua. Mutta mikae pirullinen
valhe ja mikae haemmaestyttaevae tottumuksen voima onkaan voinut luulotella
meille, ettemme ole naimisissa ennenkuin "menemme" naimisiin, ja salata
minulta taetae jumalallista autuutta: Kerttu _on_ minun vaimoni?

Kuka on siis se, joka aesken nousi taenne yloes valleille? Se on Kertun
mies. Kuka se istuu taessae penkillae? Se on Kertun mies. Kuka se nyt
nousee penkiltae? Se on Kertun mies. Minne Kertun mies laehtee? Kertun
mies laehtee omaa vaimoansa tapaamaan. Ja vaikka haen ei laehtisi, vaikka
haen laeht