toveri; sitten vasemmalla puolella,--miss
Reder, Missin pienen sisaren guvernantti, ja itse nelivuotias tytaer;
vastapaeaetae oikealla puolella oli Missin veli, Kortshaginien ainoa poika,
kuudesluokkalainen lyseossa, Petja, jonka taehden koko perhe, haenen
tutkintojansa odotellen, oli jaeaenyt kaupunkiin; sitten kotiopettaja,
ylioppilas; sitten vasemmalla Katariina Aleksejevna, 40 vuotias neiti
kansallisheraetyksen ajoilta, taetae vastapaeaetae Mihail Sergejevitsh taikka
Mischa Telegin, Missin serkku, ja poeydaen alapaeaessae Missi itse, sekae
haenen vieressaeaen tyhjae paikka.

--Sepae hauskaa. Istukaahan, me olemme ehtineet vasta kalan
kimppuun,--sai ukko Kortshagin vaivoin sanotuksi, varovasti
tekohampaillansa vatustellen ja nostaen Nehljudofiin silmaensae
veristyneine luomineen, joissa ei eroittanut silmaeripsiae.

--Stepan,--kaeaentyi haen suu taeynnae ruokaa lihavan, mahtavan
bufettipalvelijan puoleen, silmillaeaen viitaten tyhjaeaen paikkaan. Vaikka
Nehljudof hyvin tunsi ja monta kertaa oli paeivaellisissaekin naehnyt vanhaa
Kortshaginia, vaikutti haeneen nyt erityisen vastenmielisesti nuo
punaiset kasvot hekumallisine, mauskuttelevine huulineen, servietti
leuan alla, ja rasvainen kaula; sanalla sanoen koko tuo hyvin syoetetty,
sotilaallinen kenraalityyppi.

Nehljudofin mieleen ehdottomastikin juolahti, mitae haen tiesi taemaen
ihmisen julmuudesta, joka, jumala ties minkae vuoksi,--sillae haen oli sekae
rikas ettae tunnettu, eikae kaivannut virka-ansioita,--oli pieksaettaenyt
jopa hirtaettaenytkin ihmisiae ollessaan sotilaspiirin paeaellikkoenae.

--Tuossa tuokiossa tarjotaan esille, teidaen korkeutenne,--sanoi Stepan,
ottaen hopeisilla vaaseilla koristetusta bufetista suuren soppakauhan ja
antaen paeaellaeaen merkin poskipartaiselle lakeijalle, joka heti alkoi
jaerjestellae lautasia Missin vieressae olevalla tyhjaellae paikalla, mikae
oli peitetty taiteellisesti kokoontaitetulla, silitetyllae servietillae,
vaakuna ylaenurkassa.

Nehljudof kiersi koko poeydaen puristaen jokaisen kaettae. Kaikki, paitsi
vanhaa Kortshaginia ja naisia, nousivat seisaalleen, kun haen heitae
laehestyi. Ja taemae poeydaen kiertaeminen ja laesnaeolijain kaetteleminen,
vaikkei haen enimpien kanssa ollut sanaakaan vaihtanut, tuntui haenestae
nyt erittaeinkin epaemiellyttaevaeltae ja naurettavalta. Haen pyysi anteeksi
myoehaestymistaeaen ja aikoi istautua tyhjaelle paikalle Missin ja Katariina
Aleksejevnan vaeliin, mutta ukko Kortshagi