keskustassa. Kaikilla
oli valkoiset huivit, nutut ja hameet, ja vaan siellae taeaellae oli joku
vaerillisessae puvussa. Naemaet olivat nimittaein miehiaensae seuraavat vaimot
lapsineen. Kulkue taeytti kaikki rappuset. Kuului vankikenkien pehmeaeae
toeminaeae, puhelua, joskus naurua. Kaeaenteessae Maslova naeki vihollisensa
Botshkovan vihaiset kasvot. Taemae kulki edellae ja Maslova osoitti haenet
Fedosjalle. Tultuaan alas naiset vaikenivat ja tehden ristinmerkkiae ja
kumartaen alkoivat tulvata avatuista ovista vielae tyhjaeaen,
kullankiiltaevaeaen kirkkoon. Heidaen sijansa oli oikealla, ja tungeskellen
ja toisiansa sysaeten he alkoivat asettua paikoillensa. Naisten jaelkeen
tuli kirkkoon harmaissa mekoissa siirtovangit, vankeusrangaistusta
kaersivaet ja kuntain paeaetoeksistae poislaehetetyt; naemaet, aeaeneensae yskien,
asettuivat taajaan joukkoon vasemmalle ja kirkon keskustaan. Ylhaeaellae
lehtereillae seisoivat jo ennen kirkkoon tuodut vangit,--toisella
puolella Siperiaan tuomitut, puoleksi ajeltuine paeineen ja rautojen
raeminaellae ilmaisten laesnaeolonsa, ja toisella puolella syytteenalaiset,
ilman rautoja ja paeaet ajelemattomina.

Vankilan kirkko oli vasta uudestaan rakennettu ja sisustettu eraeaen
rikkaan kauppiaan toimesta, joka oli tarkoitusta varten uhrannut useita
kymmeniae tuhansia ruplia, ja kirkko loisti nyt heleissae vaereissaeaen ja
kullassaan.

Jonkun aikaa vallitsi kirkossa aeaenettoemyys eikae kuulunut muuta kuin
niistaemistae, yskimistae, lasten huutoja ja silloin taelloein ketjujen
kalinaa. Mutta samassa vangit, jotka seisoivat keskustassa, liikahtivat,
tunkivat likemmaeksi toisiaan ja jaettivaet keskelle tien, jota myoeten
astui tirehtoeoeri, asettuen kaikkein etupaeaehaen, keskelle kirkkoa.

XXXIX.

Jumalanpalvelus alkoi.

Taemae jumalanpalvelus oli siinae, ettae pappi, puettuna kummalliseen ja
hyvin epaemukavaan, kullalla kirjailtuun pukuun, leikkeli ja asetteli
leivaenpalasia pikku tarjottimelle, ja sitten pisteli niitae viinimaljaan
lausuen taelloein erityisiae nimiae ja rukouksia. Sillaevaelin lukkari
herkeaemaettae luki kirjasta ja sitten lauloi vuorotellen vankikoeoerin
kanssa kaikellaisia slaavilaisia jo itsestaeaenkin kaesittaemaettoemiae, mutta
nopean lukemisen ja, laulamisen takia sitaekin enemmaen kaesittaemaettoemiae
rukouksia. Rukoukset sisaelsivaet etupaeaessae menestyksen toivomuksia
Keisarilliselle Majesteetille ja haenen perheellensae. Taestae lausuttiin
rukouksia