iminaaliprosessimme paeaeperusteita. Yllaeoleviin seikkoihin katsoen on
minulla kunnia anoa j.n.e. paeaetoeksen kumoamista Rikosasiain
Oikeudenkaeyntiae koskevan Asetuksen 909, 910, 2 k., 912 ja 928 Sec.Sec.:in
nojalla j.n.e., j.n.e. ja taemaen asian takaisin laehettaemistae saman
oikeuden toisen osaston uudestaan kaesiteltaevaeksi." Siinae se; mikae oli
mahdollista, se on kaikki tehty. Mutta puhuakseni suoraan, menestyksen
toivoa on aivan vaehaen. Tosin kyllae kaikki riippuu Senaatin Oikeusosaston
kokoonpanosta. Jos siis olette tilaisuudessa, niin aelkaeae laiminlyoekoe.

--Tunnenhan joitakuita heistae.

--Ja pitaekaeae kiirettae, muuten he kaikki matkustavat pois hemoroita
laeaekitsemaeaen, ja silloin saa odottaa kolme kuukautta.--No, ja jollei
onnistu, on vielae mahdollinen anomus Korkeimpaan paikkaan. Taemaekin
riippuu kulissien takaisista puuhista. Ja siinaekin tapauksessa tarjoon
palvelustani, s.o. ei kulissien takana, vaan anomuksen laatimisessa.

--Kiitaen teitae, palkkionne siis...

--Apulaiseni jaettaeae teille puhtaaksi kirjoitetun valituksen ja sanoo.

--Vielae minae tahdoin kysyae teiltae: yleinen syyttaejae antoi minulle
paeaestoelipun vankilaan kysymyksessae olevan henkiloen tapaamista varten,
mutta vankilassa sanottiin minulle ettae tapaamista varten erikoiseen
aikaan ja erikoisessa paikassa on tarpeen vielae kuvernoeoerin lupa. Onko
siinae peraeae?

--Kyllae, luullakseni. Mutta nykyaeaen kuvernoeoeri on poissa, sijassa on
virantoimittaja. Ja taemae on sellainen uninen poelloe, ettae tuskin mitaeaen
saatte aikaan haenen kanssansa.

--Eikoe se ole Maslennikof?

--On.

--Kyllae tunnen haenet,--sanoi Nehljudof ja nousi laehteaeksensae.

Samassa lensi huoneeseen nopein askelin pieni, hirveaen rumannaekoeinen,
koukkunokkainen, luinen keltainen nainen--asianajajan vaimo, joka ei
kuitenkaan ollut masentunut omasta rumuudestaan. Haen oli aivan erikoisen
komeasti puettu,--siinae oli yhteensullottuna jotakin samettia ja silkkiae
ja heleaenkeltaista ja viheriaeae; haenen harvat hiuksensa olivat kiharoidut
ja voitokkaana haen lensi huoneeseen pitkaen, hymyilevaen herran
seuraamana, jolla oli mullanvaeriset kasvot, verkatakissa silkkiset
kaeaenteet ja valkoinen kaulahuivi. Se oli kirjailija, Nehljudof tunsi
haenet naeoeltae.

--Anatol,--sanoi asianajajan vaimo avaten ovea:--tulehan taenne. Semjon
Ivanovitsh lupaa taessae lukea aeaeneen runonsa, ja sinun taeytyy lukea
jotain Garshinilta, vaelttaemaettoemae