pidettiin
vangittuina erehdyksen vuoksi, ja kysyi kestae taemae riippui, kuka oli
syypaeae? Asianajaja oli hetkisen vaiti, naehtaevaesti haluten vastata
taesmaellisesti.

--Kukako on syyllinen? Ei kukaan,--sanoi haen paeaettaevaesti.--Jos valitatte
yleiselle syyttaejaelle, syyttaeae taemae kuvernoeoeriae, jos valitatte
kuvernoeoerille syyttaeae haen yleistae syyttaejaeae. Ei ole kukaan syyllinen.

--Minae aijon heti laehteae Maslennikofin luo ja sanon haenelle.

--No se nyt on kerrassaan hyoedytoentae,--sanoi asianajaja hymyillen.--Haen
on taeydellinen,--ei suinkaan haen ole sukulainen eikae ystaevae?--luvalla
sanoen, haen on taeydellinen poelkky, ja samassa viekas kettu, sika.

Nehljudof muisti mitae Maslennikof oli puhunut asianajajasta, eikae
vastannut mitaeaen, vaan ajoi Maslennikofin luo.

Nehljudofilla oli Maslennikofille kaksi asiaa: pyytaeae Maslovan
siirtaemistae sairashuoneeseen ja puhua noista 130:stae passittomasta,
jotka syyttoemaesti pidettiin vankilassa. Niin vaikeata kuin haenen olikin
anoa jotain ihmiseltae, jota haen ei kunnioittanut,--oli se kuitenkin
ainoa keino, jolla saattoi paeaestae tarkoituksen perille, ja sen laepi oli
siis meneminen.

Laehestyessaeaen Maslennikofin taloa, naeki Nehljudof portaitten edessae
useampia vaunuja: roskia, trilloja ja suljettuja vaunuja, ja haen muisti
ettae juuri nyt oli Maslennikofin vaimon vastaanottopaeivae, joksi haentaekin
oli sinne pyydetty. Nehljudofin ajaessa talon eteen seisoi yksi
vaunuista paraadioven edessae ja lakeija, kokaardilla varustetussa
hatussa ja peleriinissae, seisten--portaiden kynnyksellae auttoi vaunuihin
naista, joka oli nostanut yloes laahustimensa ja paljastanut mustat,
hienot nilkkansa tohveleineen. Odottavien ajopelien joukossa haen tunsi
Kortshaginien suljetun landoon. Harmaapaeinen, punakasvoinen kuski nosti
kunnioittavasti ja kohteliaasti hattuansa niinkuin erityisesti tutulle
herralle. Ei ollut Nehljudof vielae ennaettaenyt kysyae ovenvartijalta missae
Mihail Ivanovitsh (Maslennikof) oli, kun taemae jo itse naeyttaeytyi
matonpeittaemillae rappusilla saattamassa hyvin ylhaeistae vierasta,
semmoista, jota haen ei saattanut ainoastaan rappusten kaeaenteeseen, vaan
ihan alas asti. Alastullessaan taemae ylhaeinen sotilaallinen vieras puhui
ranskankielellae allegri-arpajaisista, jotka pantiin kaupungissa toimeen
turvakotien hyvaeksi, lausuen arvelunsa, ettae taellaiset arpajaiset
hankkivat hyoedyllistae toimintaa naisille: "heillae o