nniaa, kuljetti apulainen Nehljudofin ensin yhden kaeytaevaen kautta ja
saattoi sitten toiseen kaeytaevaeaen vasemmalla, joka oli suljettu
rautaovella.

Taemae kaeytaevae oli kapeampi, pimeaempi ja vielae haisevampi edellistae. Sen
molemmilla puolilla oli lukoilla suljettuja ovia. Ovissa oli pienet
reijaet, niin sanotut "silmaet", noin kolme sentimetriae laepimitaten.
Kaeytaevaessae ei ollut ketaeaen paitsi surullisen naekoeistae, ryppyistae
vartijavanhusta.

--Missae kopissa on Menshof?--kysyi apulainen vartijalta.

--Kahdeksannessa vasemmalla.

--Onko naeissae ketae?--kysyi Nehljudof.

--Kaikki ovat yloesotetut paitsi yksi.

LII.

--Saako tirkistaeae? sanoi Nehljudof.

--Olkaa niin hyvae,--sanoi miellyttaevaellae hymyilyllae apulainen ja alkoi
jotakin kysellae vartijalta. Nehljudof katsahti yhteen reijistae,--siellae
kaeyskenteli edes takaisin pitkae, nuori ihminen, vaehaen mustaa partaa
leuassa, pelkissae alusvaatteissa; kuultuaan risahduksen ovelta taemae
katsahti yloes, rypisti silmiaensae ja jatkoi sitten kaeymistaensae.

Nehljudof katsahti toiseen reikaeaen. Haenen silmaensae sattuivat yhteen
peljaestyneen suuren silmaen kanssa, joka katseli reijaestae ja vetaeytyi
kiireesti takaisin. Katsahdettuaan kolmanteen aukkoon, haen naeki
vuoteessa nukkuvan hyvin pienikasvuisen, kaeppyraessae makaavan ihmisen,
paeae peitettynae mekon sisaeaen. Neljaennessae kopissa istui leveaekasvoinen,
kalpea olento, paeae hyvin painuksissa ja kyynaespaeaet polvien nojassa.

Kuultuaan askeleita mies nosti paeaensae ja katseli yloes. Koko haenen
olennossaan, mutta erittaeinkin suurissa silmissae, ilmausi toivoton
ikaevae. Haen ei naehtaevaesti ollenkaan vaelittaenyt saada tietaeae siitae, kuka
haentae katseli koppiin. Olipa se kuka tahansa ei haen naehtaevaesti keltaeaen
odottanut mitaeaen hyvaeae. Nehljudofia alkoi kauhistuttaa; haen ei enaeae
tahtonut tirkistaeae sisaelle, vaan meni Menshofin koppiin, numero 21.
Pritsin aeaeressae seisoi nuori pitkaekaulainen, jaentevae mies pienellae
parralla, hyvaentahtoiset pyoereaet silmaet paeaessae. Saeikaehtynein kasvoin
veti haen nopeasti mekkoa yllensae. Erittaeinkin haemmaestytti Nehljudofia
nuo hyvaentahtoiset, pyoereaet silmaet, jotka kysyvaeisesti ja pelonalaisesti
siirtyilivaet haenestae vartijaan, apulaiseen ja paeinvastoin.

--Taemae herra taessae haluaa tiedustella sinun asiatasi.

--Kiitaemme noeyrimmaesti.

--Niin, minulle on kerrottu teidaen asiastanne,--sanoi