monien, Jeesukseni
leppe'in, sulo suuri pappien, Jeesukseni armahinen, apu aulis
paastoojien, Jeesukseni herttainen, ilonlaehde veljien, Jeesukseni
puhtahin, puhtaus sae puhtaiden, Jeesus iankaikkinen, vapahdus sae
syntisten, Jeesus Poika Jumalan, armahda jo minuan'", paeaesi haen vihdoin
pysaehdyspaikkaan, kerrottuaan yhae kovemmalla ja kovemmalla vihellyksellae
sanan "Jeesukseni", kohautti sitten kaedellaeaen silkkivuorisen
pappisviittansa ja langeten toiselle polvelleen kumartui maahan, koeoerin
toistaessa viimeisiae saekeitae: "Jeesus Poika Jumalan, armahda jo
minuan'", ja vankien vuoroin laskeutuessa maahaan vuoroin noustessa,
suoritellen tukkaansa, joka oli kumartaissa pudonnut otsalle, ja rautoja
raemistellen, jotka hieroivat heidaen heikkoja jalkojansa.

Taetae jatkui hyvin kauan. Ensin pidettiin ylistysmessua, joka paeaettyi
sanoihin: "armahda minua", sitten pidettiin toisia ylistysmessuja, jotka
paeaettyivaet sanoihin: "halleluija". Ja vangit kumartelivat ja ristivaet
itseaensae aluksi jokaisen keskeytyksen sattuessa, mutta sitten vaan joka
toisen aikana jopa vasta kolmannenkin peraestae, ja kaikki olivat sangen
iloissaan, kun ylistysmessut olivat lopussa ja pappi, paeaestettyaeaen
itsekin kevennyksen huokauksen, sulki kirjan ja laeksi aitauksensa
taakse. Vielae oli jaeljellae vaan viimeinen toimitus: pappi otti suurella
poeydaellae olevan kullatun ristin, jonka paeissae olivat pienet
emalji-medaljongit, ja astui ristin kanssa keskelle kirkkoa.
Ensimaeiseksi tuli tirehtoeoeri haenen luoksensa suutelemaan ristiae, sitten
vartijat, ja sitten tulivat ristin luo vangit, tungeskellen, lykkien ja
kuiskaamalla saettien toisiansa. Pappi puheli tirehtoeoerin kanssa ja
tuppasi sentaehden ristin ja kaetensae milloin suuhun milloin nenaeaen haentae
laehestyville vangeille, jotka koettivat saada suudelluksi sekae ristiae
ettae papin kaettae. Naein loppui kristillinen jumalanpalvelus, jonka
tarkoitus oli lohduttaa ja kohottaa eksyneitae veljiae.

XL.

Eikae juolahtanut kenenkaeaen laesnaeolijan mieleen, alkaen papista ja
tirehtoeoeristae aina Maslovaan asti, ettae se sama Jeesus, jonka nimeae
pappi niin moneen kertaan oli viheltaeen toistanut ja kaikellaisilla
kummallisilla sanoilla ylistellyt,--oli nimenomaan kieltaenyt juuri
kaikkea sitae mitae taeaellae tehtiin;--kieltaenyt ei ainoastaan tuommoista
jaerjetoentae lavertelemista ja pappis-opettajain herjaavaa taikailemista
leivaen ja viinin edessae, vaan mitae se