saisi haen sellaista tarmoa, ettae paeaeseminen kivimuurien
omistajaksi ja vaikkapa paeaekaupungin kaikkein rikkaimmaksi mieheksi
olisi haenelle pelkkaeae leikintekoa. Maailman me sinun kanssasi
valloittaisimme, Kustaava kulta!
Franssin laskut, mitae viini- ja portterikauppaan tuli, naeyttaeytyivaet
taesmaelleen oikeiksi. Menekki oli uudessa paikassa laehes kolminkertainen.
Ja kun haen sai aikaan vielae sen, ettae sisar otti talon puotineen
vuokralle, nousivat Kustaavankin tulot kohta niin suuriksi, ettae saattoi
laehettaeae Hanneksellensa toista sataa markkaa kuukausittain.
Saatuaan naein sisarensa sidotuksi viini- ja portteriliikkeeseen Frans
ryhtyi tekojensa kauniiseen viimeistelyyn.
Hanneksen tulevaisuuteen vetoaminen oli naein osottautunut siksi
pettaemaettoemaeksi sillaksi, jota myoeten Kustaavan sai astumaan kaikkien
entisten epaeilyksiensae ylitse.
Punaseen nokkaansa nuuskaa toehertaeen Frans nyt rupesi sanomaan:
--Kuuleppas Kustaava kulta, oletko sinae naehnyt minkaeaen upseerin keskellae
paeivaeae kulkevan naeillae meidaen kaduillamme?
Kustaava vastasi:
--En ole kyllae naehnyt.
Frans aivasti ja sanoi: Et ole naehnyt, sillae upseerinpuku on arka
kunniasta ja ainoastaan hienoimmat kadut ovat heille kyllin hienoja.
Hetken vaiti oltuaan ja annettuaan Kustaavan rauhassa sulattaa naeitae
viisauden sanoja Frans jatkoi:
--Mutta Hannes--jos haen joskus tahtoisi tulla vanhaa kotiansa katsomaan,
saisi kai niellae haepeaen.
Taas antoi Frans Kustaavalle sulattamisaikaa ja nyt vielae pitemmaen.
Naehtyaeaen ettae Kustaava jo alkaa olla taestae uutisesta haemillaeaen ja
liikuttelee huuliansa Frans sanoi: Noh', mitae me voimme kadullemme, se
on sen naekoeinen kuin on, mutta voisimme ainakin laittaa taemaen oman
hoekkelimme vaehaen parempaan kuntoon, ettei haen ainakaan taenne sisaelle
astuessaan haepeaeae tuntisi.
Kustaava haemmentyi kokonaan. Haen ei ollut taetae asiaa tullut koskaan
vielae ajatelleeksikaan. Nyt kun Frans sen sanoi, tuntui haenestae
itsestaeaenkin aivan mahdottomalta, ettae Hannes upseerina ollen istuisi
naeille mustuneen keittioen penkeille ja soeisi yhdessae heidaen kanssaan
heidaen ruokakupeistaan kattamattomalta poeydaeltae. Uusi ajatus tuli niin
aekkiae, ettae Kustaava peraeti haetaeaentyi.
--Sinunhan taemae talo nyt on, kun olet sen minulta vuokrannut, mutta
kyllaehaen minae sinua autan taessaekin asiassa, jos vaan tahdot, sanoi
Frans--ja jos vaan enaeae ehdimme, aersytteli F
|