kortteeriinsa ainoastaan pestaekseen
itsensae, muuttaakseen vaatteet ja juodakseen teetae, jonka jaelkeen aikoi
heti mennae neuvottuun kasvatuslaitokseen ottamaan selkoa Kertun
lapsesta. Mutta juuri kun haen oli itsensae taeyteen pietarilaiseen kuntoon
saanut ja haki vaan laatikosta puhtaampia hansikkaita, kuuli haen
rappusissa kolmen venaelaeisen upseeritoverinsa iloiset aeaenet. He tulivat
meluten sisaelle ja rupesivat kysymaeaen mikae Hannesta vaivasi, kun ei
ollut tutkintoon tullut? Hannes selitti olleen laillisia esteitae. Mutta
he ihmettelivaet mitae salaisuuksia ihmisellae voi olla, joita ei
tovereille sanota, ja rupesivat arvailemaan: haenellae on joku
rakkausjuttu.
Yhdellae heistae oli hyvin vaehaen menestystae sota-akatemiassa, koska ei
voinut oppia kieliae. Mutta myoeskin nyt taktiikan tutkinnossa haen oli
tullut hylaetyksi. Haen aikoi senvuoksi antautua jaelleen santarmilaitoksen
palvelukseen osaksi siitae syystae, ettae taemae laitos oli nyt terroristien
viimeisten tekojen jaelkeen muuttunut kaikkein suosituimmaksi ja myoes
kannattavimmaksi toimialaksi, mutta osaksi myoes puhtaasti aatteellisista
syistae.
Taemaen toverin kanssa oli Hannes mitae parhaimmissa ystaevyyden suhteissa
senvuoksi, ettae he kerran yleisessae keskustelussa olivat huomanneet
olevansa taesmaelleen samaa mieltae ja juuri siinae asiassa, mikae naeytti
Hanneksesta kaikkein taerkeimmaeltae. Asia koski porttoloita ja kapakoita.
Toveri, Boris Mihailovitsh, oli sanonut: hallituksen taeytyy paisua niin
mahtavaksi voimaksi, sen taeytyy laajentaa valtaansa niin joka soppeen,
ettae se kerran voi pelkaellae mahtisanalla yksinkertaisesti kieltaeae sekae
viinan ettae siveettoemyyden.
Naeiden sanojen jaelkeen oli Hannes puristanut toverin kaettae niin lujasti
ettae taemae vastedes aina otti nimettoemaestae sormestaan kihlasormuksensa
pois, kun joutui Hanneksen kanssa samoista asioista puheisiin.
Toisella tovereista, Gregor Gregorovitshillae, vaikka haen oli
ruhtinaallista sukua, oli myoeskin sangen vaehaen toiveita suoriutua
koskaan sota-akatemiasta--ja monesta syystae, mutta ei vaehin siitae, ettae
haenellae oli suuri taipumus juopumukseen. Haenen olemassaolonsa riippui
kokonaan suosituksista.
Heti sisaelle tultuaan ja huomattuaan ettae Hanneksella oli jotain
sydaemmellae Gregor Gregorovitsh, luvaten silmaenraepaeyksen kuluttua palata,
pujahti takaisin ulos.
Haenen kanssaan oli Hannes ystaevyyden suhteissa senvuoksi vaan, ettae
haentae
|