olla
pihalle.
--Tuossa haen on! huusivat he heti, osottaen keskellae pihaa seisovaan
Hinkkiin, joka muka koetti paeta ja teeskenteli juopunutta.
Kun polisit ottivat haentae kainaloista ja alkoivat viedae portille, kuului
Hinkki panevan vaan heikosti semmoista menettelyae vastaan. Haenen
monisanaiset ja tahallisen sekaiset vastalauseensa hukkuivat muiden
voitonriemuiseen ulvontaan.
--Haen se oli! huudettiin poliseille,--haen se oli,--juuri tuollainen
lakki sillae oli...
Polisit huusivat ajurin, Hinkki nostettiin roskaan, ja, sittenkuin haen
oli ottanut itsetietoisen mukavan asennon, mennen lyyhyksiin istuimen ja
ajuripenkin vaeliin, niinkuin oli naehnyt juopuneille tehtaevaen, ja polisit
olivat asettuneet istuimelle ja panneet jalkansa Hinkin ylitse, ajaa
huristettiin poliisikamariin.
Vasta taenne tultua Hinkki alkoi pontevammin todistella viattomuuttansa.
Haen tuli yhae kovempiaeaeniseksi ja vaati poliseille edesvastausta siitae,
ettae he olivat muka sotkeneet haenet vaekivaltaisesti roskain pohjaan ja
istuneet haenen paeaellensae. Sen yoen haen tosin sai viettaeae polisiputkassa,
mutta seuraavana paeivaenae itse paikalla toimitetussa kuulustelussa kaevi
haenen viattomuutensa selville ja juttu raukesi, kun oikean syyllisen
nimeae ja asuntoa ei kukaan osannut ilmaista.
Mutta vaikka Hinkki naein saikin kapteenin onnellisesti polisien
kynsistae, ja kapteeni olisi voinut haeirioettae jatkaa koulunkaeyntiaensae,
tuli asia kuitenkin ilmi itse koulussa ja siellae se ei paeaettynyt
kapteenille suinkaan onnellisesti.
Opettajaneuvostossa jotkut nuoremmat koettivat puolustaa kapteenia ja
loeytaeae lieventaeviae asianhaaroja, mutta valtava enemmistoe sentaeaen oli jo
ennen kokousta siinae varmassa vakaumuksessa, ettae moisten luonnonvoimain
kurissapitaeminen kuuluu poliseille ja vankiloille eikae sille koululle,
joka oli perustettu luomaan Suomen kansallista sivistyssaeaetyae.
Kapteeni erotettiin koulusta.
Hinkki ei taestae kapteenille onnettomasta asiain kaeaenteestae saanut
tietaeae, sillae haen purjehti silloin jo kaukana meren sinisillae ulapoilla.
6.
--Haen tulee vaariinsa, sanoi ajuri Frans Henrikson, kun kuuli kapteenin
surkeasta tepposesta. Erittaein tarkan tiedon tapauksesta haen sai
toiselta pojaltansa, joka sinae yoenae oli ajamassa ja--veljensae Hinkin
huomaamatta--vei taemaen polisikamariin. Frans olisi tahtonut kurittaa
Hinkkiae, mutta Hinkki oli laehtenyt merille ilmestymaettae enaeae
|