--Mikaes tuokin vanha kapteeni on? oli haen avaimenreijaestae
naekevinaeaen.--Tule sinae katsomaan, jospa tuntisit...

"Kapteenin" nimen kuultuaan ei Hannes enaeae voinut hillitae itseaeaen. Mitta
oli taeysi. Vaikkei haen uskonutkaan Hinkin viittausta ettae tuolla seinaen
takana olisi todella ollut se mies, joka oli antanut haenen syntyae
maailmaan aepaeraeksi, riitti sellaisen mahdollisuuden pelkkae
ajatteleminenkin kuohuttamaan haenen mieltaensae yli reunojen; sillae
maisterin tanssi oli loukannut ainoastaan haentae itseaensae ja haen olisi
ollut valmis laehtemaeaen hiljaa pois, mutta kapteenin nimi pani saman
loukkauksen ulottumaan haenen aeitiinsae ja koko haenen elaemaeaensae. Ja
niinkuin haen oli kerran koulunpihalla hyoekaennyt Hinkin kimppuun, kun
taemae oli uskaltanut kapteenin nimellae haavoittaa haenen aeitiaensae, niin
haen nyt sydaenveriin haavoittuneena sekae omasta ettae aeitinsae puolesta
hyoekkaesi ovelle, paiskasi Hinkin tieltaeaen ja yhdellae ainoalla
tempauksella riuhtasi lukitun oven selaelleen.

Koko talo vaan kerran hirmuisesti jysaehti.

Tanssi pysaehtyi. Kaikki meni aeaenettoemaeksi. Kuului vaan ovesta
puupirstaleiden mukana irtauneen lukon putoaminen maahan ja jonkun
pienen lasiastian kilahtava saerkyminen.

--Mikaes saelli se on? kysyi aeaenettoemyyden keskeltae uhkaavasti nouseva
humalainen aeaeni.

Vastaukseksi kapteeni sieppasi tuolin ja paeaensae yli lennaetti salissa
olijain joukkoon.

--Ulos kaikki! haen huusi.

Naiset juoksivat kirkuen eri suunnille poliseja huutamaan. Mutta
miehistae vaan yksi ainoa totteli kapteenin kaeskyae. Se oli maisteri. Haen
pujahti nopeasti pitkin seinaevieriae, aellistyneiden ihmisten vaelitse
eteiseen ja katosi ulos.

Kaksi vahvinta hyoekkaesi kapteenin kumpaiseenkin kaesivarteen heittaeaekseen
haenet ulos. Mutta onnellisena siitae, ettae ei mitaeaen sotaherraa naekynyt,
ettae maisteri oli paennut ja siis murha vaeltetty, haen paeaetti ottaa loput
tavallisen voimakokeen kannalta. Selkae edellae peraeaentyen haen antoi
heidaen tyoentaeae itseaensae ovelle, siitae eteisen laepi aina rappusille asti,
mutta siihen tultua aekkiarvaamatta riuhtasi ensin toisen heistae ja
sitten toisen kaesistaeaen, ja molemmat lensivaet suinpaein alas rappusia.
Samaa tietae meni seuranneesta joukosta vielae yksi, jonka hihasta haen
ehti saada kiinni. Kaksi muuta pakeni vapaaehtoisesti ja muut
peraeaentyivaet takasin saliin, jossa nyt suurin temmellys alkoi kapteenin
ja