kanuunan kitaa.--Mariana, minae pidaen
sinusta.
MARIANA. Kiitoksia vaan.
TIMOTEUS. Minae pidaen sinusta paljon.
MARIANA. Kiitoksia paljon.
TIMOTEUS. No no, ole kiltti lapsi.
MARIANA. Jaa, kiltit lapsethan kiittaeae.
TIMOTEUS. Minae kurja tarhapoelloe olen rakastunut sinuun auttamattomasti.
Sentaehden teen nyt taemaen kysymyksen, kaikkein kysymysten kysymyksen:
Rakastatko sinae minua?
MARIANA. Ja minae teen taemaen kysymyksen: Olenko minae silmissaesi
naarastarhapoelloe?
TIMOTEUS. Sae olet kyhkynen, lupauksen lintu.
MARIANA. Siis tahdot kurjan kyhkysen lentaemaeaen tarhapoelloen kitaan,
taemaen petolinnun ruuaksi?
TIMOTEUS. Tosi; sillae niin sua rakastan, ettae olsin valmis syoemaeaen
sinun, pistaemaeaen kupuuni kuin voissa paistetun poimullisen
sianmakkaran. Mariana, Mariana, mun sydaemmeni loiskii, kimoilee ja
saerkee kuin likistelis sitae pienet perkeleet, mutta sinae taidat sen
auttaa.
MARIANA. En taida ulos-ajaa perkeleitae.
TIMOTEUS. Sen taidat ja yhdellae ainoalla sanalla.
MARIANA. Mikae on taemae sana?
TIMOTEUS. Se on: jaa. Sano: pidaetkoe minusta?
MARIANA. Yhdellae ehdolla.
TIMOTEUS. Ja taemae ehto? Sano, ja minae kaeyn vaihka vasten poeyreaetae
karhua pieni puukko kaedessae, jos niin vaadit. Sano, mikae on ehtos?
MARIANA. Ettae otat minun vaimokses.
TIMOTEUS. Kirkas tuli ja jyrinae! sehaen on tarkoitukseni, sehaen kultanen
meininkini. Katsos taessae. (Suutelee haentae) Katsos. Mutta minaekoe
suutella uskallan? Minae! Sitae en olis uskonut. Mutta siinae, missae
klasit ja olvituopit kalisee, siinae paukahtelee myoes suudelmat.
MARIANA. Ja siinae on myoes rakkautta.
TIMOTEUS. No no, piikaseni; mikae ennen on kytenyt sydaemmen pohjassa,
leimahtaa sillon voimalliseksi tuleksi.
MARIANA. Sinisiksi liekeiksi.
TIMOTEUS. Juuri niin; sillae sininen on rakkauden karva.--Rakkaan miehen
saat, hyvaen miehen. Elae katso haenen ulkomuotoonsa, joka, ohimennessae
sanottu, on vaehaen niinkuin haerkaemaeinen, vaan katso sydaemmeensae, se on
hyvae.--Tahdotko seurata minua Bayeriin, Marja, minun punertava
mansikkamarjani? Tahdotko seurata sotamiestae?
MARIANA. Moni tyttoe ennen minua on ollut yhtae hullu ja iskenyt kouransa
sotamiehen patruunataskuun.
TIMOTEUS. Oivallista! Uljas tyttoe, kelpo tyttoe; mutta emaentaes, luulen,
ei juuri kohtele sinua ansiotas mukaan.
MARIANA. Saakeli ottakoon sen tattari-aemmaen! Haen ei suo minulle hyvaeae
sanaa, ja kaikki haenen haeijyn kissan
|