iistojen peraestae paeaesi esimiehen mielipide voitolle.

Neljaenteen, niinikaeaen Botshkovaa koskevaan kysymykseen vastattiin: "on
syyllinen", ja varusmestarin vaatimuksesta lisaettiin: "vaan ansaitsee
armahdusta."

Maslovaa koskeva kysymys heraetti kiivaan ottelun. Esimies vaeitti haentae
syylliseksi sekae myrkytykseen ettae ryoestoeoen, kauppias samoin kuin
oeversti, puotipalvelija ja varusmestari olivat toista mieltae,--muut
olivat ikaeaenkuin kahdenvaiheilla, mutta esimiehen mielipide alkoi yhae
enemmaen paeaestae valtaan, erittaeinkin siksi, ettae kaikki valamiehet olivat
vaesyksissae ja mieluimmin kallistuivat siihen suuntaan, joka lupasi
kaikkein pikemmin saada heidaet yksimielisiksi ja siis vapauttaa.

Paeaettaeen kaikesta siitae, mikae oli oikeudellisesta tutkinnosta esille
kaeynyt, ja siitae, mitae Nehljudof Maslovasta tiesi, oli haen vakuutettu
siitae, ettae Maslova oli syytoen sekae anastukseen ettae myrkytykseen. Haen
oli alussa vakuutettu siitae, ettae kaikki ovat samaa mieltae. Mutta sitten
haen huomasi, ettae kauppiaan koempeloen puolustuksen taehden, joka
naehtaevaesti perustui siihen, ettae Maslovan ulkomuoto oli taemaen mieleen,
jota seikkaa haen ei peittaenytkaeaen, ja kun esimies juuri taemaen taehden
pani vastaan ja, kaikkien ollessa vaesyksissae, ratkaisu alkoi kallistua
Maslovaa vastaan, oli haenen aikomuksensa tehdae vastavaeitteitae, mutta
haentae pelotti puhua Maslovan puolesta,--haenestae tuntui, ettae kaikki heti
saavat tietaeae haenen suhteestansa taehaen. Ja kuitenkin haen tunsi, ettei
voisi jaettaeae asiata naein, vaan ettae haenen taeytyi vastustaa. Haen punehtui
ja vuoroon vaaleni ja oli juuri alkamassa puhetta, kun Pietari
Gerasimovitsh, taehaen asti vaiettuansa, naehtaevaesti suuttuneena esimiehen
opettavaan aeaeneen, yhtaekkiae alkoi taetae vastustaa ja puhua juuri sitae
samaa, mitae Nehljudofkin oli tahtonut sanoa.

--Mutta malttakaahan,--sanoi haen,--te sanotte haentae syylliseksi
varkauteen sen perustuksella, ettae haenellae oli avain, mutta eivaetkoe
kaeytaevaepalvelijat haenen jaelkeensae olisi voineet ottaa haltuunsa avainta
ja avata kapsaekkiae.

--Niinpae kyllae, niinpae kyllae,--ehaetti kauppias sanomaan.

--Eihaen Maslova voinut ottaa rahoja, sillae mihin haen olisi niitae voinut
omassa asemassaan piiloittaa.

--Sitae minaekin,--lisaesi kauppias.

--Mutta pikemminkin on asianlaita semmoinen, ettae haenen tulonsa johdosta
heraesi palvelijoissa rikoksen tuuma ja he ka