n vuoksi haen oli ihmisiltae salattava.

Franssin huutoon vaari kaeaensi makuultaan paeaetaensae, katsoi hetken eteensae
ja alkoi sitten:

--Siihen aikaan koska minae Siperiasta Suomeen palasin...

Frans huusi keskeyttaeen:

--Kustaava tuo poikansa kouluun!

--Jaa mihin tuo?

--Kouluun.

--Turhaan minae sen sarkasaekissae maailmalle kannoin, sanoi vaari ja
katsoi hetken eteensae.

--Meitae oli kymmenen, alkoi haen, jotka Siperiasta laeksimme ja lautalla
virran ylitse tultiin, mutta Aunuksen rajalle paeaestyae ei ollut kuin minae
ja Matti. Sitae on naees huikeasti matkaa. Kolme vuotta kesti kaeydae ja
kahdesti tauti tapasi kaverin. Mutta koska minae Suomeen takasin tullut
olin...

Kustaavan tulo keskeytti haenen kertomuksensa, kuten sen aina jokin
keskeytti. Haen kaeaentyi toiselle kyljelleen eikae tullut etuhuoneeseen,
sillae haen ei pitaenyt Kustaavasta eikae vaelittaenyt haenen pojastaan. Haen
vaelitti vaan Franssin lapsista. Niiden vehkeitae haen aina tarkkaan
seurasi, ja kun ne varastelivat tai murtivat lukkoja tai joutuivat
polisin kynsiin, kasvoivat vaarin toiveet yhae suuremmiksi. Paljon,
paljon haen niistae pojista odotti. Ja milloin Frans voivotteli lapsiansa,
silloin vaari niistae enin iloitsi.

Mutta eipae vaari ollut oikein tyytyvaeinen itse siihen poikaan, jonka
Sandra oli haenelle synnyttaenyt, sillae heidaen vaelillensae oli noussut
jyrkkae erimielisyys jo kohta siitae paeivaestae pitaeen, jolloin haen
Siperiasta palattuaan Franssinsa loeysi.

Ilokseen haen tosin ensin naeki, ettae myoeskin Frans ennen kaikkea muuta,
ajatteli rikastumista. Mutta Franssin "rikastumisen salaisuus" ei
miellyttaenyt vaaria, sillae vaarilla oli mielessae toinen salaisuus.

Siperiassa haen oli, seurustellessaan maankuulujen pahantekijaein kanssa,
oppinut venaelaeiseltae ammattirosvolta vaeaeraen rahan valmistamistaidon.
Vehkeet olisivat vaarilla olleet kaikki kunnossa vaikkapa uusia Suomen
kultarahoja valmistaa, ja sattui vielae niin onnellisesti, ettae Frans oli
hopeasepaen opissa kaeynyt, joten haen olisi tuntenut koko joukon taerkeitae
seikkoja, jotka vaeaeraen rahan valmistamiseen kuuluu. Mutta Frans ei
tahtonut ottaa kuuleviin korviinsakaan vaarin suunnitelmia. Ei tahtonut
muka tehdae mitaeaen laissa kiellettyae eikae joutua polisin kanssa
retteloeihin. Rahoistakin, jotka vaari oli haenelle tuonut, ensin kysyi,
mitae rahoja ne olivat. Ja vasta sittenkuin vaari oli kertonut, ettae ne
olivat haenen ammutun kav