kustaa
enkae voi mihinkaeaen ryhtyae, ennenkuin haen vastaa minulle",--ajatteli
Nehljudof. Viikko sitten haen kirjoitti vaimolle ratkaisevan kirjeen,
jossa tunnusti itsensae syylliseksi ja sanoi olevansa valmis vaikka mihin
sovitukseen tahansa, mutta pitaevaensae kuitenkin, vaimon oman hyvaen
vuoksi, heidaen suhdettansa ainiaaksi katkaistuna. Taehaen kirjeeseen haen
odotti, vaan ei saanut vastausta. Se seikka, ettei vastausta tullut oli
osaksi hyvaekin enne. Sillae jos haen ei olisi ollut suostuvainen vaelin
purkamiseen, niin olisi jo kauan sitten kirjoittanut tai vielaepae itse
saapunut, kuten oli tehnyt ennen. Nehljudof oli saanut kuulla, ettae
siellae nykyjaeaen majaili joku upseeri vaimoa mielistelemaessae, ja taemae
seikka heraetti haenessae yhtaikaa sekae mustasukkaisuutta ettae iloista
toivoa kerrankin vapautuvansa painavasta valheesta.

Toinen kirje oli maatilojen yli-isaennoeitsijaeltae. Taemae kirjoitti, ettae
haenen, Nehljudofin, oli vaelttaemaetoentae itsensae saapua paikalle,
turvatakseen perintoe-oikeutensa ja, paitsi sitae, paeaettaeaekseen, kuinka
taloutta olisi vastedes hoidettava: niinkoe kuin sitae oli hoidettu
vainajan aikana, vai niinkoe kuin isaennoeitsijae oli ehdottanut vainajalle
ja nyt ehdotti nuorelle ruhtinaalle, ettae nimittaein maanviljelyskalusto
olisi suurennettava ja kaikki talonpoikain hallussa oleva maa otettava
talon viljelykseen. Isaennoeitsijae kirjoitti, ettae taemmoeinen jaerjestys
tulee paljoa edullisemmaksi. Samalla haen myoeskin pyysi anteeksi, ettei
ollut ihan ajoissa laehettaenyt tilikirjan mukaan 1 p:nae maksettaviksi
joutuneita 3,000 ruplaa. Ensi postissa ne tulisivat laehetetyiksi.
Laehetys oli viivaehtaenyt sen vuoksi, ettae oli ollut mahdotonta saada
rahoja kootuksi talonpojilta, jotka olivat laiminlyoeneet
velvollisuutensa siihen maeaeraeaen, ettae oli ollut pakko turvautua
viranomaisiin. Taemae kirje tuntui Nehljudofista sekae miellyttaevaeltae ettae
epaemiellyttaevaeltae. Miellyttaevaeae oli tuntea valtaansa niin suureen
maaomaisuuteen, epaemieluista taas se, ettae haen muisti nuoruutensa ensi
aikoina olleensa innokas Herbert Spencerin seuraaja ja erittaeinkin,
vaikka oli itse _suur_tilallinen, ihailleensa haenen vaeitettaeaen "Social
statics" teoksessa, ettei yksityinen maanomistus ole sopusoinnussa
oikeudenmukaisuuden kanssa. Nuoruutensa vilpittoemyydessae ja
paeaettaevaeisyydessae haen ei ainoastaan puhunut silloin siitae, ettei maa voi
olla yksityisomistuksen esine