semmoisia
tapauksia, ettae samain vanhempain lapsista on tullut muista oikeita
ihmisiae, vaan yksi joutunut langenneitten tielle. Mistae sille se luonto?
Tai miten siihen vaikutti sama kasvatus eri lailla kuin toisiin,
muutamat kun sanovat kasvatuksessa olevan koko asian? Mikae sitten olisi
oikea kasvatus? Karin Helliae kasvatettiin pienestae pitaeen ankaruudella.
Koetettiin kaikki haenen mielihalunsa kuolettaa. Haenelle ei laitettu
nukkeakaan, niinkuin muilla tytoeillae oli, se kun oli muka turhuutta.
Tyttoe kun kanteli ja piispitti laudankalikkaa nukkenaan, niin otettiin
sekin pois ja toruttiin. Helli on vasta rippikoulun kaeynyt, mutta
semmoinen maailman lintu ja jo pahassa huudossakin. Hoellae kasvatus on
paha sekin. Jos lapsen mielitekoja noudatetaan, niin kasvattaa haenen
turmeltunutta luontoaan...

Minne mennae? Kaikkialla oli umpi edessae!"

Aina uudelleen ja uudelleen kerratessaan ja pyoeritellessaeaen naeitae
kysymyksiae tuli haen samaan umpiperaeaen. Mutta aina haen sillae tavoin paeaesi
laehemmaeksi sitae, missae oli aesken niin varmasti seisonut, ja siihen haen
vihdoin paeaesi pysaehtymaeaen:

"Jumalassa on kunkin ihmisen onnen ohjat, haenen kaesissaeaen koko maailman
meno."

Ja mielensae vaehitellen rauhoittui ja elaemae alkoi tuntua turvalliselta
ajatellessaan, ettae tuo kaikkivaltias kuningas antaa armonsa niille,
jotka haentae rakastavat ja haeneen luottavat, ja ettae haen rakastaa kaikkia
ihmisiae ja koettaa heitae luokseen saattaa, tehdae osallisiksi onneen ja
autuuteen.

Haen oli varma siitae, ettae Annan aeiti ja Annakin tulevat ymmaertaemaeaen
Jumalan kurituksen ja kaeaentyvaet haeneltae armoa pyytaemaeaen, loeytaevaet
lohdutuksensa uskossa Jumalaan ja siten saavat taeaellae ajassa lievitystae
kurjaan kohtaloonsa ja tulevassa elaemaessae taeyden onnen. Haen rukoili sitae
ajatuksissaan. Ja saman hartaan ja hiljaisen rukouksen laehetti haen
kaikkien ihmisten puolesta, ettae he tulisivat Jumalan tuntemiseen.

Ja niin ryhtyi haen tyoehoensae levollisella mielellae ja iloisella tunnolla
siitae, ettae taaskin oli pelastunut epaeuskon pauloista.

Elsa tuli kotia kuteitten nounnista ja kertoi kauhistuksissaan ettae
poliisit olivat kuljettaneet Tolpan Annaa. Haen ymmaersi, ettae sen vuoksi
sitae poliisit veivaet, kun se oli _huono ihminen_, sillae poliisit olivat
vieneet muitakin huonoja ihmisiae, joiksi haen kaesitti semmoisia naisia,
jotka kiroilivat ja olivat paeissaeaen, tai joista oli kuullut sa