i
Lapin emaentaeae uhkaavasti silmaestae silmaeaen.

"Kyllaepae on, kyllaepae on", kummaili Lapin emaentae.

"Semmoinen se on", sanoi Latun emaentae masennuksissaan ja sitten Liisalle
komentavasti: "Pyydae nyt anteeksi!"

Silmiaeaen raepaeyttaemaettae seisoi Liisa, ei hievahtanutkaan. Uudet piiskat
saatuaan, jotka vastustamatta otti, ja pystyyn paeaestyaeaen paneutui samaan
asemaan ja oli kuin kivettynyt.

"Etkoe pyydae vielaekaeaen anteeksi?" kysyi aeiti piiskoja huiskuttaen.

"En!" tikasi Liisa jalkaa polkien ja uhaten katsoi vierasta.

"Minua oikein pelottaa sen katse. Kyllae on jo paatunut sydaen. Ei tuosta
oikia kapine tule", sanoi vieras.

"Ei siitae ihmistae tule, minae olen sen jo monta kertaa itsekin sanonut",
lausui Latun emaentae ja rupesi itkemaeaen. "Sitae ei jaksa kurittaakaan niin
paljon, ettae se pehmiaeisi. On aivan kuin pahahenki olisi saanut siinae jo
niin suuren vallan".

"Kyllae se niin on, ei se muuta ole, ei se ole enaeae oikia laita, kun sen
suustakin puhkeilee julmia kiroussanoja", alkoi selittaeae Lapin emaentae
uskoen, ettae pahahenki todellakin oli asettunut Liisan sisaelle, ja
ajatteli, ettae kastevesi ei varmaankaan ole ollut puhdasta, tai joku muu
vajavaisuus ollut kasteessa, tai ettae kun jostakin pahahenki on manattu
ulos, on se pujahtanut lapseen silloin, kun se ei ole vielae ollut
kastettu. Ja haen alkoi jo kertoa Latun emaennaelle jostakin lapsesta,
jossa oli pahahenki saanut sijansa. Mutta Latun emaentae kerkesi ruveta
puhelemaan Liisalle:

"Sinun ilkeyksistaesi saa myoetaeaensae kuulla ja saa naehdaekin ja haevetae
ihmisten edessae silmaensae taeyteen. Muretta saa sinusta kantaa. Ei sinusta
hyvaeae ihmistae tule, sitae ei tarvitse toivoakaan. Muilla on siivot
lapset, vaan minulla tuommoinen! Mitae luulet isaenkin taas sanovan, kun
haen illalla tyoestae ja kuulee millainen olet ollut?"

Liisa seisoi asemillaan, vaan paeaensae oli vaipunut alas ja silmaensae
luonut lattiaan. Huulet oli yhteen nipistettyinae.

"Ota sinae esimerkkiae Viion Elsasta", rupesi Lapin emaentaekin neuvomaan
unehuttaen ja pahanhengen jutun ja kohta Liisankin neuvomisen alkaen
ylistaeae Viion Elsaa Latun emaennaelle. "Se Elsa se on erinomainen lapsi."

"Joo, Elsa on kiltti lapsi", myoensi Latun emaentae.

"Joo. Harvassa niitae on semmoisia. Se on kuin enkeli, niin naeoeltaeaen kuin
tavoiltaankin. Kyllae se ei tee mitaeaen, jossa olisi moitteelle sijaa.
Niin puhdas lapsi kuin laehteen silmae. Sitae