, hyvae on, mutta ei ole
parempia muutkaan...

--Mitkaes?

--Nuopa herratkaan, vallesmannit ja ne, kun suotta taemmoeiset
maksatetaan.

--Olikos sen pakko haukkua?

--Ei haukku haavaa tee. Ja hyvin ne sen ansaitsee. Jos minae olin
haukkumassa, niin haukuin vielae enemmaen.

--Panenko monta punttia naeille poeydille kullekin ... kaksiko?

--Pane kolme neljae ... kuta enemmaen panee, sitae enemmaen menee ... jos
on vara ottaa, niin ottavat aina uuden ja heittaevaet entisen puoleksi
poltettuna pois...

--No, johan minae olen monta kertaa sanonut, ettae sinae olet vaelistae
viisaampi kuin minae ... ei ole monella niin viisasta eukkoa kuin
minulla.

Lihava emaentae nykaeisi kylkeen piikaansa, iski haenelle silmaeae ja suhahti
pilkallisesti:

--Puhuu, niinkuin haen se muka taessae kuitenkin ... pyh!

Emaennaenhaen olikin puoti ja kaikki, ja haenellae oli valta talossaan.
Puotipojan oli haen toiseksi miehekseen ottanut ja yhae haen itse hallitsi
ja vallitsi.

Mutta noin seitsemaettae kaeydessae illalla alkoi ajaa vieraita pihaan.
Vallesmanni tuli ensiksi niinkuin isaentae ainakin ja vastaanotti toiset.
Tultuaan komensi haen lyhdyn porstuaan, kaeski asettaa lisaeae kynttiloeitae
poeydille ja ikkunoille, jotta osaisivat vieraat kohti tulla ja ettae
naekyisi maantiellekin, ettae taeaellae on pidot niinkuin haeaet mitkaekin.
Mitaes tyhjaestae saeaestaemisestae! Ei ole koeyhae maksamassa!

--Kaeykaeae vieraat peremmae ... astukaa vain sisaeaen ... ja heti pieni
konjakkari kylmaestae tultua ... tuokaa sokeria ja kylmaeae vettae!...
Kippis!--Taeaell' on tupakkaa, sikareja ja paperosseja, kumpaa vain
haluttaa ... olkaa hyvaet! kehoitteli vallesmanni tulevia ja vei
vieraansa peraelle.

Tohtori tuli, toi suuren mahan mukanaan. Tuli tuomari ja pani nenaensae
torvena soimaan. Apteekkari hiipimaellae niinikaeaen saapui, hatustaan
huolissaan, minnekae sen panisi, ja kun sai sille sijan ikkunalla
kukkien takana, ryhtyi heti partaansa ja kauan sitae kampaili liivin
taskussa saeilytettaevaellae kammallaan ... sen tehtyaeaen vasta paperossin
sytytti ja yhtyi muiden seuraan. Kapteeni loeydyttaeytyi haenkin suuressa
sudennahkaturkissa, josta selvittyaeaen astui peremmaelle huonetta
siistissae takissa, parta huolellisesti ajettuna, jaelellae vain
saeaennoelliset viikset, ja kaedessae oma piippu. Sitae mukaa sitten muut
kaikki, niin lautamiehet kuin kirjurit, asianajajat, tuomarin sihteerit
ja muutamia pitaejaen rikkaimpia isaenti