n on niin terveellinen ottaa, niinkuin
minun miesvainajani sanoi ... ja nyt pastori ei enaeae poltakaan ... ja
mihinkae sitten kaikki piiput joutuvat!
--Matami on hyvae ja viepi ne vinnille.
--Herra jesta! Vinnillekoe? Pastorin farffaarin vanhat, kauniit piiput?
Minun mieheni antoi minulle kanssa kerran piippunsa ja sanoi, ettae minae
panisin sen piiloon ... ja samalla kertaa haen herkesi ruokaryyppyjaekin
ottamasta, kun tohtori oli ordineerannut. Mutta haentae rupesi
vilustamaan, niinkuin nyt maisteria, eikae ollut matsmaeltningiae ...
muttakun alkoi taas uudelleen polttaa ja ottaa ruokaryyppyjae, niin tuli
aivan terveeksi. Tahtooko pastori, ihanko totta, ettae minun pitaeae viedae
piiput vinnille?
--Jaa, no ... ehkae ne nyt kuitenkin saavat siinae olla ... vieraita
varten. Ja hyvaeaehaen tekee ihmiselle olla kiusauksen alaisena.
--Ei pastorin pidae mennae sellaisiin ytterliheeteihin ... ei pidae
mennae ... ja pastorin pitaeae muistaa, ettae pastorilla on vanha mamma,
varoitti matami vielae mennessaeaen.
Uunin laemmitessae alkoi tulla kaikenlaisia epaeilyksiae.
Raittiutta pitaeae ehdottomasti ja jaerkaehtaemaettae harrastaa, esimerkin
vuoksi ja heikoille kehoitukseksi, se on vaelttaemaetoentae. Mutta
tupakanpolton itseltaeaen kieltaemisessae, kenelle siinae voi esimerkkinae
olla? Ei kenellekaeaen! Ei kukaan sitae edes huomaakaan. Ja tuskin
innokkaimmat absolutistitkaan sitae vaativat. Olisikohan sitae paitsi
raittiusasialle hyoedyksikaeaen, jos sen jaeseniltae liiaksi vaadittaisiin?
Menisi nyt ja esimerkiksi vasta parantuneelta juopolta haenen piippunsa
tai sikarinsa tai paperossinsa riistaeisi, niin silloin varmaankin
useimmat vaipuisivat takaisin entiseen paheeseensa. Se olisi juuri
sitae, josta sanotaan: "jaennittaeae jousi liian tiukalle, kunnes se
katkeaa". Hulluutta se olisi, suurinta hulluutta...
Kello laeheni vaehitellen seitsentae ja aika oli laehteae illanviettoon.
Sinne oli aina hauska mennae istumaan teekupin aeaereen ... ja poltella
hienoja paperosseja. Eikae kukaan sanonut, ettae siinae istuttiin
viftaamassa. Ja sen todistuksen olivat monet vanhat juopotkin antaneet,
ettae siellae istuessa ja puheita ja laulua kuunnellessa kului aika
paljoa hauskemmin kuin kapakassa ennen.
Jokin asia kuitenkin teki, ettei laehtoe siihen seuraan taellae kertaa
tuntunut aivan yhtae hauskalta kuin muina lauantai-iltoina. Mutta paeaetti
haen kuitenkin sinne mennae.
--Jahah, arveli haen mennessaeaen vaehaen
|