ies Pehkonen Kaarnajaerven kylaestae, verotettiin 200
markasta.
--Niin on.
--Kaksisataa on liian vaehaen, sanoi Hellmanni.--Se mies sietaeae
enemmaenkin. Minae tiedaen, ettae sen miehen varat puhtaassa rahassakin
nousevat neljaeaen sataan!
--Minae pyytaeisin saada huomauttaa, ettae asia jo on paeaetetty ja ettae
ainoastaan lautakunnan jaesenillae taessae on puhevalta.
--Ahah! Jahah!
Herra joutui vaehaen haemilleen, mutta koetteli peittaeae sitae rohkeasti
katselemalla ympaerilleen. Suupieltaeaen koetti haen pitaeae pilkallisesti
vaeaennyksissae, ja pikanelli kierteli uhkaavasti poskesta poskeen. Tuon
tuostakin siveli haen tuuheata mustaa leukapartaansa.
Taas toimi esimies aeaenetoennae papereineen niin pitkaen aikaa, ettae
Hellmannilta viimein loppui maltti.
--Ei siitae selailemisesta taida loppua tullakaan? kysaeisi haen.
Esimies kohotti vihdoinkin rauhallisesti kulmiaan:
--Kaarnajaerven tilan n:o 6 omistaa herra A. Hellman.
--Jahah! Joo! Joko loeytyi?
--Oli viime takseerauksessa arvattu omistavan oman ilmiantonsa mukaan
1,000 markkaa verotettavaa omaisuutta.
--Niin oli!
--Koska asianomainen nytkin on saapuvilla...
--Joo, saapuvilla on!
--... niin pyytaeisin saada lautakunnan puolesta kysyae, kuinka korkealle
herra Hellman on tulonsa laskenut taenae vuonna.
--Olkoon samasta, vaikkei se sitaekaeaen sietaeisi! Lautamiesten ja
vallesmannin puolesta kuului yhteinen kiusoittava halveksimisen pihaus.
--Haeh? kivahti herra, ja veri taeytti jo naehtaevaesti paeaetae kohti.
--Herra esimies, sanoi vallesmanni, minulla olisi taetae ilmoitusta
vastaan tehtaevae se muistutus, ettae summa on aivan liian pieni.
--Mitae! Pieni!--Ja herra tyhjensi kiivaasti suunsa pikanellista, jonka
sylkaeisi kauaksi luotaan.
--Sen tietaeae jokainen, ettae pieni se on. Joka lautamies sen saattaa
sanoa.
--Pieni on, todistettiin yksimielisesti.
--Mistae hiidestae te...? Kuule, sinae, Ruutper, mistae helvetistae sinae
tiedaet minun tavarani? Sinaekoe ne oot lukenut minun rahani?
--Jos en oo lukenutkaan, niin tiedaen kuitenkin ... vaikkei ehkae niin
pennilleen, niin tiedetaeaen ne kuitenkin! Kyllae sinun tukkikauppasi
tunnetaan ja perintoesi ja elo-kauppasi ... ja jokainen tietaeae ilman
sinun rahojasi lukematta, joilta olet metsiae ostanut ja toisille
myoenyt. Niistae olet kaikille kehunut ... minulle ja monelle muulle,
mutta minulle viimeksi.
--Milloinka minae olen sinulle kehunut? Elae sinae valeht
|